torstai 15. heinäkuuta 2010

Elämä on

Viljelin tuota elämän määritelmää aika ahkerasti joitakin vuosia, ja yllättäen kuulin itse ohikulkiessani tuota lausahdusta käytettävän. Mies ja nainen tupakalla kapakan edessä jonka ohi kuljin kauppaan mennessäni kun nainen vastaukseksi miehensä murinalle vastasi: Elämä on.

Eilen tapasin myös erään neidon, joka oli menossa kaljalle. En minä kritisoi kenenkään juomisia, jos se tekee heidät onnellisisksi, juokoot vain. Tosin tiefän tuon tietyn naisen inhoavan itseään kun ei pysty voittamaan kiusausta... joten siksi hiukan huolestuneena kysyin, oletko tuonne menossa, kun osoitin kapakan ovea. Vaihtoehtoja on aivan varmasti, mutta vaikka sen jokainen itsekin tietää, se ei aina riitä. Jonkun muun täytyy muistuttaa, että muitakin tapoja on, eikä toimia urautuneesti jollakin tietyllä tavalla, varsinkin jos opittu tapa ei johda onnellisuuteen.

Se on vähän kuin siivoamista. Kun on oikein paljon siivottavaa, ei meinaisi jaksaa aloittaa. Kuitenkin kun alkaa tuumasta toimeen, jo tunnin päästä on aivan ihmeellisen paljon saanut aikaiseksi ja siitähän se hyvä mieli itselleen tulee.

Oikeastaan kaikki ihmisten huolet ja ongelmat ovat verrattavissa siivoamiseen ja sen aloittamisen vaikeuteen. Alku on aina hankalaa, mutta ei se aina ole hankalaa, vaikka useimmiten se olisi hiukan kuin tervan juonti.

Joku tahtoo laihtua, joku tahtoo saavuttaa jotain, tai tehdä saavutuksia itse, vaikka kokemisesta ja kokemuksista siinä kuitenkin on oikeastaan kyse.
Helppoa mutta niin vaikeaa. Jossain luki, jos haluat kohottaa painoasi, syö enemmän. Ärsyttävän typerän yksinkertaista! On se, ja paljon halvempaa kuin painonlisäysvalmisteiden ostaminen.

Jos minä jotain tahtoisin enää mieluiten tehdä, on se käveleminen. Mieluisinta puuhaa on kävellä koirien kanssa tunteja pitkiä lenkkejä, mennä jonnekin ja vain kävellä sitten sieltä pois.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti